Ratsastamassa Hiidenmaalla


Ratsastus on aina kuulunut kiinteänä osana Hiidenmaan-reissuihini. Siksi oli itsestään selvää, että tälläkin kerralla suuntaisimme ratsastamaan. Matkaseuralaiseni oli ollut hevosen selässä ainoastaan kerran aikaisemmin, ja silloinkin talutuksessa, mutta tiesin, että se ei haittaisi. 

Hiidenmaalla saattaa olla muitakin paikkoja, joissa ratsastaa, mutta me olemme aina käyneet Kassarissa. Kassari Ratsamatkad järjestää juuri sellaisia ratsastusretkiä kuin toivot: lyhyitä, pitkiä tai vielä pidempiä, vaikkapa useamman pävän mittaisia. Itse en ole sellaista koskaan testannut, vaan meidän retkemme ovat olleet tunnin ja parin tunnin luokkaa. 



Tilan pihapiiri on vanha ja ränsistynyt. Mikään ei ollut muuttunut runsaaseen kymmeneen vuoteen, vaan kaikki oli paikoillaan ihan niin kuin ennenkin. Vaikka puitteet eivät ole viimeisen päälle, huolehditaan hevosista hyvin. Osa varusteista on vanhoja, mutta kaikki ovat hevosille hyvin sopivia. 



Tallin hevosmäärä on suomalaisen korvaan aika huima. Tänä kesänä hevosia oli kaikkiaan 300, osa varsoja. Tilalla kasvatetaan eestinhevosia, ja niitä myydään paljon myös Suomeen. 

Lapsena oli hienoa, kun pääsi rapsuttelemaan varsoja. Kuva on vuodelta 2001.



Hevosten lisäksi tilalla on noin 200 nautaa. Hevoset ja naudat laiduntavat Kassarin matalia rantoja, syövät kaislaa ja pelastavat samalla monia harvinaisia lajeja, joita rannoilla kasvaa. Jos eläimet eivät pitäisi kaislaa kurissa, se tuhoaisi alleen monet muut tärkeät lajit. 

Tietääkseni tila saa valtiolta rahaa siitä hyvästä, että heidän eläimensä pitävät rantoja kunnossa. 



Tallilta löytyy sopiva ratsu jokaiselle. Minä olen ratsastanut täällä ensimmäistä kertaa muistaakseni 7-vuotiaana. Olin silloin käynyt ratsastustunneilla jo muutaman vuoden. Ensimmäiset kerrat Kassarissa ratsastin aidatulla piha-alueella, mutta aika nopeasti minut päästettiin mukaan maastoretkille. 

Alla olevassa kuvassa olen 10-vuotias. 



Aikuinen aloittelija pääsee heti maastoon. Hevoset ovat tietysti eläimiä, eikä kaikkea siten voi aina ennakoida, mutta tältä tallilta löytyy kyllä niin aloittelijalle sopivia hevosia kuin löytyä voi. Ne tallustavat rauhallisesti edellä menevän hevosen perässä, ja vaikka kuinka yrittäisi, voi niitä olla vaikea saada ohittamaan kaveria. Suurin murhe on se, miten saat estettyä ratsuasi syömästä lehtiä jokaisesta eteen tulevasta puusta. Ehkä parempi olla yrittämättäkään. 

Kokeneemmille löytyy reippaampia hevosia. Me teimme tällä kertaa parin tunnin rauhallisen maastokävelyn rannoilla, lehmälaitumien keskellä.

Minun ratsunani toimi 5-vuotias Mihkel-Muhkel, josta odotetaan kuulemma tulevaisuuden tähteä matkaratsastukseen. Tallia pyörittävä perhe kilpailee ahkerasti matkaratsastuksessa ulkomaita myöden. Aina kun mahdollista, he ratsastavat (ja myös kilpailevat) ilman satulaa. Ratsastusretkiä vetämäänkin he lähtevät yleensä mahdollisimman vähillä varusteilla. 

Tämä heppatyttö oli onnellinen, kun pääsi pitkästä aikaa hevosen selkään. Mihkel-Muhkel ei ollut valokuvauksesta yhtä iloissaan. 



Vauhdikkaammatkin retket onnistuvat, ja tilalla on myös maastoesterata, joten maastoesteiden hyppääminenkin on tietääkseni mahdollista. 

Hiidenmaan matalat rannat mahdollistavat myös meressä ratsastamisen. Alla oleva kuva on vuodelta 1999. 



Ratsastamalla Hiidenmaan kauniista luonnosta pääsee nauttimaan ihan omanlaisellaan tavalla. Jos satut saamaan matkaasi hyvän oppaan - kuten yleensä saat - saat ratsastuksen lomassa kuulla paljon kiinnostavia faktoja Hiidenmaasta, sen luonnosta ja historiasta. 

Tunnin maastoratsastus kesällä 2017 maksoi 15 euroa hengeltä. 

Jos ratsastaminen ei nappaa, muista Hiidenmaan aktiviteeteista olen kirjoittanut tässä postauksessa. Yleistä tietoa Hiidenmaasta, ja muun muassa siitä, miten sinne pääsee, löydät tästä

Jaa:

2 kommenttia

  1. Voi miten mukavalta retkeltä tämä näyttikään! Eipä ole heppailu Hiidenmaalla ennen käynyt mielessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Hyvä tapa tutustua saareen ja nauttia maisemista. :)

      Poista