Rummu, Viro: Veden valtaamaa vankilaa ihmettelemässä

Neuvostoaikainen avolouhos ja vankila, jotka ovat jääneet tyhjilleen, ja joiden rakennuksista osa on veden vallassa. 

Kuulostaako mielenkiintoiselta? 

Sitä se on. Kyseessä on Rummu Karjäär, noin 45 minuuttia Tallinnasta Haapsaluun päin sijaitseva hylätty avolouhos, josta on nykyisin muodostunut suosittu uimapaikka. Rummu osui melkein matkan varrelle matkallamme Hiidenmaalle, joten olihan siellä käytävä. 

Rummun tarina on mielenkiintoinen. Neuvostoaikana paikalla sijaitsi avolouhos, josta louhittiin liuskekiveä. Louhoksen työvoima saatiin pääsiassa vieressä sijaitsevasta Murrun vankilasta. 

Kun Viro itsenäistyi, iso osa vankilasta lakkautettiin ja työt työt louhoksella loppuivat. Samalla myös pohjavettä pumpanneet pumput seisahtuivat, ja vesi valtasi louhoksen nopeasti - niin nopeasti, että veden alle jäivät myös monet työkoneet. Syntyi kirkasvetinen järvi, joka on nykyisin uimareiden ja sukeltajien suosiossa. 


Ennen kristallinkirkkaalle järvelle pysähtymistä vastaan tuli kuitenkin muita hylättyjä rakennuksia. Ne olivat vankilan muurien ja piikkilanka-aitojen ulkopuolella, joten arvelisin niiden olleen aikoinaan jonkinlaisia työntekijöiden asuntoja.

Karu tunnelma ulottui kuitenkin tänne asti.









Varsinainen vankila-alue on tiukasti aidattu. Emme kierrelleet alueella enempää, koska mukana oli koira, jolta oli käveleminen kielletty. Murrussa toimi jonkinlainen vankila aina vuoden 2012 loppuun asti, joten osa vankila-alueen rakennuksista on varmaankin vielä ihan hyvässä kunnossa.

Vankila-alue on nykyään yksityisessä omistuksessa. Kulku Rummuun muodostuneelle järvelle ei ole helppoa, sillä joka puolella on tukittuja teitä ja kieltokylttejä. En tiedä, mikä on reiteistä paras, mutta me ajoimme hieman Rummun ohi ja käännyimme vasemmalle pikkutielle, joka johti pienen asuinalueen läpi. Tie oli todella kuoppainen ja auton kanssa sai olla tarkkana, mutta heinikkoisille pientareille auton sai jätettyä ihan kohtuullisesti parkkiin.

Kun jatkoi jalkaisin tietä eteenpäin, ja seurasi muuria, tuli vastaan pian portti. Se oli lukittu, mutta portin ja aidan välissä oli aukko, josta pääsi kiipeämään. Itseltä se vielä sujui ihan hyvin, mutta koiran nosteleminen aidan raosta ei ollut ihan yksinkertaisin juttu...



Tuossa portin takana näkyy muuten 70 metrin korkuinen komea tuhkamäki, joka on syntynyt liuskekiven louhimisen tuloksena. Mäki on jo itsessään vaikuttavan näköinen, ja ylhäältä avautuvat maisemat ovat varmasti vielä vaikuttavammat. Me emme koiran takia mäelle kavunneet. 




Itse järvi oli vaikuttava. Kirkas vesi, ja sen keskellä olevat rapistuneet rakennukset. On helppo ymmärtää, miksi ihmiset haluavat tulla tänne.




Elokuisena arkipäivänä paikalla oli jonkin verran uimareita, mutta ei ruuhkaksi asti. Viikonloppuisin ja kesäloma-aikoina tungosta voi ilmeisesti olla melkoisesti. 

Rohkeimmat uivat vankilan raunioille, kiipeävät katolle ja hyppivät veteen. Sitä ei voi kuitenkaan suositella, sillä veden pohjassa lojuu edelleen runsaasti romua ja esimerkiksi piikkilankoja. Ihmisten menoa katsellessa ei voinut kuin ihmetellä, että paikassa sattuu niinkin vähän onnettomuuksia. Tiedossa on vain yksi hukkuminen. 






Joku meloi kajakilla vankilan sisälle. Se voisikin olla hauska tapa tutustua rakennukseen. Toisaalta, miten kestäviä mahtavat rakennuksen seinätkään enää olla, kun vesi on niitä päässyt haurastuttamaan?




 Jos sukeltaminen Rummussa kiinnostaa, on siitä kirjoittanut muun muassa Irtiottoja maailmalle -blogin Laura. Vaikuttaa mielettömän hienolta tavalta tutustua veden valtaamaan avolouhokseen!

Tunnisteet:

Jaa:

2 kommenttia

  1. Oi, Rummu on kyllä huikea paikka, vieläkin muistelen sitä lämmöllä ja kaikille Viron kiertäjille sitä olen suositellut. Tuo veteen hyppiminen on kyllä ihan hullun hommaa, vaikka tavallaan kyllä viehätyksen ymmärränkin. On kuitenkin ihan käsittämätöntä, ettei tuolla sen enempää onnettomuuksia satu! Kiitti myös linkkauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä jotenkin epätodellinen paikka. Teidän sukellus siellä on kyllä ollut varmasti mahtava! :)

      Poista